Upea monipuolinen luonto, neljä vuodenaikaa sekä lukuisat retkeily- ja vaelluskohteet tekevät Suomesta täydellisen matkakohteen kokeneemmallekin retkeilijälle. Kansallispuistojen lähes koskemattomana säilynyt luonto ja liikkujille suunnitellut levähdyspaikat takaavat niin onnistuneet päiväretket, kuin myös pidemmätkin vaellukset.
Millaisia retki- ja vaelluskohteita Suomesta löytyy?
Suomen kymmenet eri kansallispuistot ja lukemattomat eri reittivaihtoehdot antavat retkeilijälle valinnanvaraa aina korkeista tuntureista erämaihin ja tiheästi kasvaneisiin metsiin. Halusitpa sitten nähdä Lapin karua erämaata tai vaihtoehtoisesti etelän tiheitä metsiä, löytyy lukuisista kansallispuistoista jokaiselle jotain.
Mitkä kansallispuistot ja reitit ovat etenkin muiden retkeilijöiden ja vaeltajien suosiossa?
Kansallispuistot
Kansallispuistot ovat usein suuria luonnonsuojelualueita, joiden tarkoituksena on suojella ja turvata luonnon monimuotoisuutta. Usein kansallispuistoihin sisältyykin kansallismaisemia, luonnonnähtävyyksiä sekä erilaisia virkistyspalveluja. Kansallispuistot mahdollistavatkin luonnon ekologisten prosessien ja lajien suojelun lomassa myös esimerkiksi retkeily-, ja matkailukokemukset, kuitenkin luontoa ja sen eläimiä kunnioittaen.
Kansallispuistoista löytää useimmiten erikseen merkittyjä reittejä, luontopolkuja sekä tulentekoon ja yöpymiseen tarkoitettuja rakennelmia. Itselle uuteen kansallispuistoon matkatessa onkin syytä aina tutustua alueen järjestyssääntöihin ja esimerkiksi siellä sallittuihin aktiviteetteihin. Sallittuja aktiviteetteja kansallispuistoissa ovat useimmiten kävely, hiihto ja lumikenkäily, mutta esimerkiksi pyöräilyä ja ratsastamista voidaan rajoittaa suoritettavaksi vain tietyillä poluilla ja teillä. Kansallispuistoissa saattaa myös olla alueita, joilla liikkuminen on täysin kielletty esimerkiksi uhanalaisten eläinlajien pesimärauhan turvaamiseksi.
Kansallispuistoissa pyritään säilyttämään luonnon koskemattomuus, joten myös siellä vierailevalla on vastuu noudattaa annettuja sääntöjä ja kunnioittaa luonnon lisäksi myös siellä oleilevia eläimiä.
Miten luonnonpuistot ja kansallispuistot eroavat toisistaan?
Retkeilijöiden ja vaeltajien on ensisijaisen tärkeää tietää alueiden rajoitukset ja säännöt. Uudelle alueelle mentäessä onkin siis syytä opetella kyseisen alueen rajoitukset liittyen muun muassa liikkumiseen, tulentekoon ja esimerkiksi leiriytymiseen.
Luonnonpuistoista sekä kansallispuistoista saatetaan usein puhua varsin samana asiana, mutta näin ei kuitenkaan ole. Luonnonpuistot on alun perin perustettu lain tai asetuksen voimalla tieteellisiin tarkoituksiin, ja ne palvelevatkin ensisijaisesti luonnonsuojelua sekä tutkimusta. Luonnonpuistojen avulla pystytään luonto säilyttämään paikoitellen luonnontilaisina vertailualoina tutkimusta varten, jolloin luonnon oman muutoksen seuraaminen on mahdollista. Täten luonnonpuistot ovatkin pääosin yleisöltä suljettuja alueita ja niiden suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat. Luonnonpuistossa liikkumiseen vaaditaan useimmiten kirjallinen lupa, joita myönnetään vain tieteellisiin tarkoituksiin. Osa luonnonpuistoista kuitenkin hyväksyy merkittyjä polkuja pitkin kävelemisen myös virkistystarkoituksessa, mutta polulta poikkeaminen ei ole sallittua ilman kirjallista lupaa. Suomessa sijaitsee tällä hetkellä 19 luonnonpuistoa, joiden kokonaispinta-ala on noin 1542 neliökilometriä.
Myös kansallispuistot on perustettu luonnon suojelemiseksi, mutta ne ovat samalla myös kaikille avoimia retkeilykohteita. Kansallispuistojen ideana on turvata luonnon monimuotoisuus, samalla kuitenkin antaen ihmisille mahdollisuuden nauttia luonnosta ja tutustua Suomen luonnon helmiin.
Suomen suosituimmat kansallispuistot
Suomessa sijaitsee yhteensä 40 kansallispuistoa, joista suosituimmat ovat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Urho Kekkosen kansallispuisto sekä Nuuksion kansallispuisto.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto, jonka kävijämäärät olivat vuonna 2019 huimat yli 560 000 kävijää – eikä turhaan. Kansallispuiston suosio perustuu alueen upeisiin maisemiin, laajaan polku-, ja latuverkostoon sekä yleiseen puiston siisteyteen.
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoaa vierailijalle kymmeniä erilaisia retkeilyyn tarkoitettuja reittejä, aina aloittelijasta kokeneimpaankin urheilijaan. Reitit on mahdollista valita myös maisemien perusteella, osan viedessä retkeilijän tunturien huipulle, kun taas osa reiteistä esittelee alueen metsäluontoa ja suomaisemia.
Reitit tarjoavatkin mahdollisuuden eri mittaisiin päiväretkiin, sekä pidempiinkin vaelluksiin. Päiväretkiä on Pallas-Yllästunturin kansallispuistolla tarjottavana esimerkiksi Pyhänkeron päiväretki, Taivaskeron kierros, Pirinkurun ponnistus, Varkaankurun polku, Kesänkijärven kierros sekä Tuomikurun kierros.
Pallas-Yllästunturin kansallispuistolla on tarjottavana myös vaellukseen soveltuvia reittejä, kuten Hetta-Pallas-vaellusreitti. Kyseinen reitti on Suomen vanhin merkitty vaellusreitti, matkaltaan noin 55 kilometriä.
Urho Kekkosen kansallispuisto
Urho Kekkosen kansallispuistossa pääsee jokainen nauttimaan tunturierämaista sekä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavista kohteista, kuten esimerkiksi ihastelemaan kolttasaamelaisten vanhoja asuinpaikkoja. Kyseinen kansallispuisto onkin yksi maamme tunnetuimmista eräkohteista, sen kävijämäärien yltäessä yli 350 000 vuonna 2019.
Kansallispuisto tarjoaa varsin monipuolisen ja kattavan maaston etenkin vaelluksista kiinnostuneille. Vaellukset aloitetaan useimmiten Kiilopään tunturikeskukselta, Aittajärveltä tai vaihtoehtoisesti Raja-Joosepista. Vaeltajat päätyvätkin usein Saariselän tunturijonon ympäristöön ja alueen korkeimman tunturin, Sokostin, huipulle.
Urho Kekkosen kansallispuiston luontoon kuuluvat niin korkeat tunturit, metsäiset kairat kuin laajat suoalueetkin ja se tarjoaa loistavan matkakohteen niin aloittelevalle, kuin kokeneellekin eränkävijälle.
Nuuksion kansallispuisto
Nuuksion kansallispuiston sijainti aivan pääkaupungin lähellä on maailmanlaajuisestikin harvinainen. Sijainnistaan huolimatta se tarjoaa kuitenkin laajasti laaksoja ja rotkoja, sekä suuria ja korkeita kalliomäkiä. Nuuksion kansallispuiston järviylängöllä on myös yli 80 lampea ja järveä, joissa kaikissa uiminen on sallittua.
Nuuksion kansallispuistossa tiedetään myös esiintyvän useita kymmeniä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä eläin-, kasvi-, ja sienilajeja. Näihin eläimiin lukeutuvat muun muassa uhanalainen kangaskiuru, sekä kansallispuiston tunnuksessakin esiintyvä liito-orava. Kyseinen kansallispuisto onkin oiva retkeilykohde myös kasveista, eläimistä ja sienistä kiinnostuneille.
Lyhyet päivävaellukset kansallispuistossa
Niin kansallispuistoista kuin muiltakin retkeilyalueilta löytyy lukematon määrä toistaan upeampia luontopolkuja ja vaellusreittejä. Olitpa sitten aloittelija tai jo vanha konkari, nämä muutaman tunnin mittaiset patikointireitit tarjoavat päiväksi loistavaa tekemistä. Reiteille ei tarvita kummoistakaan varustusta tai suunnistustaitoja – vain reipas asenne riittää.
Kiilopään huiputus, Saariselkä / Urho Kekkosen kansallispuisto
Urho Kekkosen kansallispuistossa kohoava, 546 metrin korkuinen Kiilopää on varsin suosittu kohde matkailijoiden keskuudessa – eikä suinkaan turhaan. Kiilopään huipulle noustaan kahden kilometrin mittaista, porrastettua polkua pitkin korkeuseroa matkan aikana kertyen noin 200 metriä ja portaita huimat 860 askelta! Portaiden, sorastetun polun ja pitkospuiden yhdistelmän ansiosta reitti on varsin helppokulkuinen ja sopiikin lähes kaikille retkeilystä kiinnostuneille.
Pieni Karhunkierros, Kuusamo / Oulangan kansallispuisto
Retkeilijöiden ja vaeltajien keskuudessa suositusta Karhunkierroksesta on olemassa myös lyhyempi versio, nimittäin Pieni Karhunkierros. Alkuperäinen, yli 80 kilometriä pitkä ja parhaimmillaan lähes viikon kestävä Karhunkierros on saanut vierelleen vain 12 kilometriä kestävän päivävaellusreitin.
Reitin varrella nähdään lukemattomia kohokohtia, joista useammat sijaitsevat myös varsinaisen Karhunkierroksen varrella. Näistä tunnetuin on varmasti 9-metrinen vesiputous Jyrävä, jonka ääni kantautuu retkeilijän korviin jo pitkän matkan päähän.
Patvinsuo, Lieksa / Patvinsuon kansallispuisto
Patvinsuon kansallispuisto on tunnettu hiljaisuudesta ja koskemattomasta luonnostaan. Se levittäytyy laajalle ja muodostuu pääosin soista. Patvinsuon reiteistä kaksi kiinnostavinta lienevät Lakkapolku, sekä Suomunkierto.
Lakkapolku kulkee pitkospuita pitkin Surkansuon halki, tarjoten näin retkeilijälle upeat avarat maisemat. Suomunkierto taas nimensä mukaisesti kiertää Suomujärveä ja matkan varrelle mahtuukin upeiden hiekkarantojen lisäksi myös metsää ja kauniita levähdyspaikkoja.
Patvinsuolla kävijä voi nähdä myös merkkejä esimerkiksi majavista sekä ahmasta ja alue on suosittu myös muiden eläin-, ja lintubongaajien keskuudessa.
Kotajärven kierros, Saarijärvi / Pyhä-Häkin kansallispuisto
Pyhä-Häkin kansallispuiston 6,5 kilometrin pituisen Kotajärven kierroksen vetonaulana toimivat mäntymetsän vanhat puut. Puiden keski-ikä on huimat 250 vuotta, ja vanhin näistä on jopa yli 500-vuotias. Puiston kaksi vanhinta puuta Vanha Iso Puu, sekä Uusi Iso Puu ovat aloittaneet kasvunsa vuonna 1518 sekä 1641. Näitä puita on mahdollista päästä halaamaan Kotajärven kierroksella, tai halutessaan myös puolet lyhyemmällä Mastomäen kierroksella.
Upean metsän lisäksi reitillä kuljetaan myös pitkospuita pitkin suon laidassa, joten reitillä pääsee ihastelemaan monipuolisia maisemia myös metsän ulkopuolella.
Haukankierros, Nuuksio / Nuuksion kansallispuisto
Nuuksion kansallispuiston legendaarisin reitti, Haukankierros, pitää neljän kilometrin sisällä niin juurakkoisia rinteitä, mäntykankaita kuin myös jylhiä kallioita. Reitillä ei kuitenkaan tarvita vaelluskenkiä tai muita varusteita, vaan tavallisilla varusteilla selviää mainiosti. Reitti on kuitenkin hieman haastavahko korkeuserojen takia.
Haukankierroksella nähdään upeiden aarnimetsien lisäksi myös jääkauden jättämiä maisemia laaksoineen ja rotkoineen.
Korpinkierros, Nuuksio / Nuuksion kansallispuisto
Seitsemän kilometrin pituinen Korpinkierros tarjoaa Nuuksiossa retkeilevälle varsin monipuolisen kokemuksen luonnosta. Ajelehtivat turvelautat, suuret kalliot sekä vaihteleva luonto hämmästyttää kokeneemmankin kulkijan.
Korpinkierros kestää kulkijasta riippuen noin neljä tuntia ja pitää sisällään sorateiden lisäksi myös kallioilla ja pitkospuilla kävelyä. Reitti soveltuu aloittelevallekin retkeilijälle, mutta on hieman haastavahko korkeuserojen ja polun maaston jatkuvan vaihtelun takia.
Pidemmät vaellukset kansallispuistoissa
Kansallispuistot tarjoavat lyhyiden päiväretkien lisäksi myös jopa viikon kestäviä vaelluksia. Pidemmillä vaelluksilla kuitenkin varustukseen sekä muihin erämaataitoihin on syytä perehtyä kunnolla, jotta esimerkiksi yöpyminen ja ruokailu sujuu turvallisesti ja mukavasti.
Karhunkierros / Oulangan kansallispuisto
80 kilometriä ja 3–7 päivää kestävä Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti. Se kulkee Oulangan kansallispuistossa tarjoten vaeltajalle Suomen luonnon kohokohtia, kuten Jyrävän ja Kiutakönkään vesiputoukset, Ristikallion näköalapaikan sekä Oulangan kanjonin.
Erinomaisten puitteiden ansiosta Karhunkierros sopii lähes kaikille retkeilijöille, sillä matkan varrella on mahdollisuus yöpyä maksuttomissa autiotuvissa. Reitin varrella vastaan tulee satunnaisesti myös kioskeja ja kahviloita, joista on mahdollista ostaa tarvittavia elintarvikkeita. Myöskään suunnistustaitoja ei reitillä tarvita varsin selkeiden maastomerkkien ansiosta.
Hetta-Pallas, Lappi / Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston suosituin vaellus, 55 kilometrin mittainen Hetta-Pallas -reitti kulkee puuttomien tuntureiden ja erämaisen metsän läpi. Vaeltaminen kestää vaeltajan kunnosta ja kiireestä riippuen noin 3–4 päivää.
Hetta-Pallaksen varrella on lukuisia autiotupia, joten telttaa yöpymiseen ei välttämättä tarvita laisinkaan. Hetasta löytyy retkeilijälle myös majoituspalveluita, kauppa, apteekki, Alko, pankkiautomaatti sekä erilaisia ravintoloita.
Luirojärven vaellus / Urho Kekkosen kansallispuisto
Urho Kekkosen kansallispuiston helmi, Luirojärvi vetää puoleensa monia retkeilijöitä kauneudellaan. Luirojärvi sijaitsee aivan kansallispuiston sydämessä, Sokostin juurella.
Luirojärvelle ei vie virallisia merkittyjä reittejä, mutta maastoon on kuitenkin muodostunut selkeitä ihmisten tekemiä polkuja. Virallisten merkkien puuttuessa kyseisellä vaelluksella suunnistus-, sekä kartanlukutaito ovat tarpeellisia. Luirojärvelle on myös mahdollista vaeltaa lukuisista eri suunnista ja aloituspaikoista, tämän määrittäessä myös matkan pituutta ja haastavuutta.
-
Tuote alennuksessa
-
Tuote alennuksessa
